Küre-vuorten kansallispuisto: Mustanmeren rannikon metsät ja kanjonit

Küre-vuorten kansallispuisto – yksi Euroopan sadasta metsän suojelukohteesta

Turkin Mustanmeren rannikon länsiosassa, Bartyn- ja Kyzylyrmak-jokien välissä, ulottuu 300 kilometrin pituudelta Küre-vuoristo – Länsi-Mustanmeren kostein ja metsäisin alue. Vuonna 2000 niiden parhaat osat otettiin suojelukohteeksi Küre-vuorten kansallispuistona (Küre Dağları Millî Parkı). Puiston pinta-ala on noin 80 000 hehtaaria, ydinosa 37 753 hehtaaria; keskimääräinen korkeus on 500 metriä. WWF on tunnustanut Küre-vuorten kansallispuiston yhdeksi Euroopan 100 metsän kriittisestä kohteesta, jotka vaativat kiireellistä suojelua, sekä ainoaksi Turkin kahdeksasta kriittisestä luonnonalueesta, joka on päässyt Euroopan 20 haavoittuvimman luonnonalueen listalle. Täällä elää karhuja ja ilveksiä, kukkivat 157 endeemistä lajia, ja kanjonit ulottuvat satojen metrien syvyyteen.

Küre-vuorten kansallispuiston historia ja alkuperä

Kansainvälisen luonnonsuojeluyhteisön kiinnostus Kyre-vuoristoon heräsi jo vuonna 1988, kun WWF sisällytti alueen suojelun painopisteisiin. Samalla alkoi alueen suojelukonseptin kehittäminen. 1990-luvulla kaivos- ja louhintayritysten toiminta sekä metsien raivaaminen maatalousmaaksi aiheuttivat alueelle vakavaa vahinkoa – juuri tuhoamisen uhka johti luonnonsuojelutoimien tehostumiseen.

Vuosina 1998–2000 Turkin metsätalousministeriö toteutti UNDP:n ja YK:n FAO:n tuella kansallispuistojen hallintaa ja biologisen monimuotoisuuden säilyttämistä koskevan hankkeen. Tuloksena oli Küre Dağları Millî Parkın virallinen perustaminen 7. heinäkuuta 2000. Puisto kattaa Pınarbaşin, Ciden, Şenpazarin, Azdavayn, Kurucaşilen, Ulusin ja Amasran alueet Kastamonun ja Bartınin maakunnissa. Samana vuonna Turkin asialistalle nousi virallisesti ajatus suojelualueiden ympärille perustettavasta puskurivyöhykkeestä.

Vuonna 2001 Pınarbaşissa avattiin ekomatkailukeskus, jossa koulutettiin 20 paikallista luonto-opasta. Vuonna 2002 julkaistiin ekomatkailukarttoja, ja vuosina 2001–2006 paikallisyhteisöissä käynnistettiin kampanjoita metsän kestävästä käytöstä. Ekomatkailu on luonut uusia työpaikkoja – erityisesti naisille, metsänhoitajille ja työttömille nuorille. Huhtikuussa 2012 puisto sai PAN Parks -sertifikaatin – Euroopan suojelualueiden verkoston.

Luontoalueet ja nähtävyydet

Avainsana Kyren vuorten ymmärtämiseen on ”kosteus”. Mustanmeren vuorten länsiosa saa yhden Turkin suurimmista vuotuisista sademääristä; yhdessä kalkkikivisen maaston kanssa tämä on luonut ekosysteemin, jossa on kanjoneita, luolia ja reliktimetsiä.

Kanjonit: Horma, Valla, Çatak, Aydos

Puiston neljä pääkanjonia – Horma, Valla, Çatak ja Aydos – muodostavat ainutlaatuisen ekosysteemin. Valla-kanjonia leimaavat yli 1 000 metrin korkeat seinämät ja voimakkaat myrskytuulet, jotka tekevät siitä yhden vaikeapääsyisimmistä paikoista. Kanjonit halkovat karstimaastoa muodostaen kapeita käytäviä, joiden pystysuorat kalkkikiviseinämät reunustavat pohjalla virtaavaa vuoristovirtaa. Kanjonikiipeily vaatii täällä erityisvarusteita ja kokenutta opasta.

Ilgarini-luola

Ilgarini Mağarası on yksi Turkin syvimmistä luolista. Sen sisäänkäynti on valtava, kokonaispituus 850 metriä ja syvyys 250 metriä. Viimeiset kaksi tuntia matkaa luolalle kulkevat jyrkän, kostean ja koskemattoman metsän läpi. Luolaan pääsee vain paikallisen oppaan kanssa. Sisäänkäynnin luona on säilynyt pieni asutus (noin 10 taloa), joka on peräisin oletettavasti Bysantin ajalta, sekä vesisäiliöitä.

Metsät: viisi korkeusvyöhykettä

Kyren Mustanmeren metsät jakautuvat viiteen korkeusvyöhykkeeseen. Rannikolla kasvaa oliivipuita, mansikkapuita, kastanjoita, villimansikoita ja Krimin mäntyjä. Yläpuolella on sekametsiä, joissa vallitsevat kuusi, pyökki ja vaahtera. Mitä korkeammalle noustaan, sitä useammin esiintyy koskemattomia vanhoja puustoja – juuri niitä kutsutaan ”old-growth forest formations” -muodostelmiksi. Venäjänkieliselle matkailijalle: samanlainen monikerroksinen metsärakenne on tuttu Kaukasukselta, mutta Kyuren kasvisto on itsenäinen ja rikkaampi endeemikoilla.

Eläimistö ja ekomatkailu

Puistossa elää 48 Turkin 160 nisäkäslajista: ruskeakarhu, metsäkauris, villisika, saukko, susi (jälkiä on hiljattain havaittu uudelleen) ja ilves. Vuonna 1999 alueelle palautettiin punahirvet – laji, joka oli kadonnut kokonaan Anatoliasta 1950-luvulla. Tarjolla olevat aktiivimatkailulajit: villieläinten tarkkailu, vaellusreitit (trekking ja vaellus), ratsastus, maastopyöräily, luolaseikkailu, kanjoning, kalliokiipeily.

Mielenkiintoisia faktoja ja legendoja

  • Küre-vuoristo on ainoa Turkin kahdeksasta kriittisestä luonnonalueesta, joka on sisällytetty 1990-luvulla laadittuun eurooppalaiseen luetteloon 20 uhanalaisimmasta luonnonalueesta.
  • Vuonna 1999 puistoon tuotiin punahirviä Bolusta – laji, joka katosi Anatolian luonnosta 1950-luvulla; nykyään populaatio on elpymässä.
  • Küre-vuoristossa on havaittu 157 endeemistä kasvilajia, joista 59 on luokiteltu uhanalaisiksi; uusi laji – Abant Kazgagası – tunnistettiin äskettäin, mikä nosti endeemisten lajien kokonaismäärän 158:aan.
  • 250 metriä syvä Ylgari-luola on yksi Turkin syvimmistä; sen suulla on säilynyt bysanttilaisajan asutuksen raunioita, jotka ovat kärsineet aarteenetsijöiden toimista.
  • Puisto sai PAN Parks -sertifikaatin vuonna 2012 – ensimmäisenä Turkissa – mikä osoittaa, että se täyttää suojelualueiden hallinnointia koskevat kansainväliset standardit.

Miten sinne pääsee

Küre-vuorten kansallispuisto kattaa useita alueita Kastamonun ja Bartının maakunnissa. Lähimmät suuret lentokentät ovat Kastamonu (KFS) ja Zonguldak (ONQ); lentomatka Istanbulista kumpaankin kestää noin 1–1,5 tuntia. Istanbulista bussilla Kastamonuun kestää noin 4 tuntia, Bartınıin noin 4,5 tuntia. Puistoon pääsee useiden porttien kautta; kätevintä on mennä Pınarbaşin (ekomatkailukeskus) tai Amasran kautta.

Amasra on viehättävä Mustanmeren rannikkokaupunki, jossa on satama, historiallinen linnoitus ja useita hotelleja – se on ihanteellinen tukikohta päiväretkille puistoon. Kastamonusta puiston portille Pınarbaşin alueella on noin 50 km. Useimmille reiteille (erityisesti kanjoning ja Ylgari) tarvitaan opas: varaa etukäteen Pınarbaşı Ecotourism Centerin tai Kastamonun paikallisten matkatoimistojen kautta.

Vinkkejä matkailijalle

Paras aika vierailla puistossa on touko–lokakuu. Toukokuussa vuoristoniityt kukkivat ja joet ovat täynnä vettä, kesä–elokuussa sää on mukava vaelluksille; syksyllä (syys–lokakuu) metsät värjäytyvät kultaisiksi ja punaisiksi – yksi Mustanmeren alueen upeimmista näkymistä. Talvella osa teistä on lumien vuoksi kulkukelvottomia.

Vaellusreiteille tarvitaan vaelluskengät, joissa on pitoa antava pohja: metsässä ja kanjonien läheisyydessä on usein kosteaa. Kanjonikiipeilyyn ja luolaseikkailuun tarvitaan erityisvarusteita, joita voi vuokrata Pınarbaşista tai oppaiden kautta. Puhelinyhteydet laaksoissa ovat epäluotettavia – offline-kartat ovat välttämättömiä. Kastamonusta puistoon ei kulje säännöllistä joukkoliikennettä – tarvitaan auto tai järjestetty retki. Puiston ympärillä olevissa kylissä matkailijoita majoitetaan perheomisteisissa majataloissa (pansiyon) – tämä on perinteinen turkkilaisen ekomatkailun muoto, jossa tarjotaan kotiruokaa ja paikallistuntemusta.

Puisto sopii hyvin yhteen Amasran (UNESCO, historiallinen linnoitus ja rannat) ja İnebolun (antiikin Abonotich) vierailun kanssa. Küre-vuorten kansallispuisto — niille, jotka etsivät Turkista ei rantoja ja raunioita, vaan aitoa villiä metsää, jossa ruskeakarhu jättää jälkiä mutaan ja kanjoni avautuu yllättävänä kuiluna polun mutkan takana.

Mukavuutesi on meille tärkeää, klikkaa haluamaasi merkkiä luodaksesi reitin
Kokous seuraavien puolesta minuuttia ennen
Eilen 17:48
Usein kysytyt kysymykset — Küre-vuorten kansallispuisto: Mustanmeren rannikon metsät ja kanjonit Vastaukset usein kysyttyihin kysymyksiin osoitteesta Küre-vuorten kansallispuisto: Mustanmeren rannikon metsät ja kanjonit. Tietoa palvelun toiminnasta, mahdollisuuksista ja käytöstä.
WWF on nimennyt Kyuren vuoret yhdeksi Euroopan 100 metsänsuojelukohteesta, jotka vaativat kiireellistä suojelua. Lisäksi puisto on valittu Euroopan 20 haavoittuvimman luonnonalueen luetteloon – se on ainoa kahdeksasta Turkin kriittisestä luonnonalueesta. Vuonna 2012 puisto sai PAN Parks -sertifikaatin (Euroopan suojelualueiden verkosto), mikä vahvisti sen noudattavan kansainvälisiä suojelualueiden hallinnointistandardeja.
Puistossa elää 48 Turkin 160 nisäkäslajista. Täällä asuu ruskeakarhu, ilves, metsäkauris, villisika, saukko ja susi – jälkimmäisen jälkiä on hiljattain havaittu uudelleen. Vuonna 1999 puistoon palautettiin punahirvet, jotka olivat kadonneet kokonaan Anatolian luonnosta jo 1950-luvulla; nykyään populaatio on vähitellen elpymässä.
Ilgarini-luola on yksi Turkin syvimmistä luolista: käytävien kokonaispituus on 850 metriä ja syvyys 250 metriä. Luolan sisäänkäynti on valtava, mutta sinne pääseminen vie noin kaksi tuntia jyrkän ja kostean metsän läpi. Itsenäistä vierailua ei suositella, ja se on käytännössä mahdotonta ilman paikallistuntemusta: vierailu on sallittu vain paikallisen oppaan kanssa. Sisäänkäynnin luona on säilynyt pienen, oletettavasti bysanttilaisaikaisen asutuksen rauniot.
Küre-vuoristossa on todettu 158 endeemistä kasvilajia – niiden joukossa on äskettäin tunnistettu Abant Kazgagası, joka nosti endeemisten lajien kokonaismäärän tähän lukemaan. 59 lajia on luokiteltu uhanalaisiksi Punaisella listalla. Endemisten lajien suuri määrä selittyy poikkeuksellisen kosteuden ja karstisen kalkkikivimaaston yhdistelmällä, joka on tyypillistä juuri tälle Länsi-Mustanmeren alueelle.
Puistossa on neljä pääkanjonia: Horma, Valla, Çatak ja Aydos. Valla-kanjoni erottuu yli 1 000 metrin korkeista seinämistään ja voimakkaista myrskytuulistaan, mikä tekee siitä yhden puiston vaikeapääsyisimmistä paikoista. Kaikki neljä kanjonia halkovat karstimaastoa muodostaen kapeita kalkkikivikäytäviä, joiden pohjalla virtaa vuoristovirta. Kanjonikiipeily vaatii täällä erityisvarusteita ja kokeneen oppaan mukanaoloa.
Puisto tarjoaa laajan valikoiman aktiviteetteja: vaellusta ja patikointia metsäreiteillä, kanjoningia neljässä rotkossa, luolaseikkailua (erityisesti Ylgariinin luolassa), kalliokiipeilyä, ratsastusta, maastopyöräilyä ja villieläinten havainnointia. Kanjoning- ja luolaseikkailuvälineitä voi vuokrata Pınarbaşista tai oppailta. Aloittelijoille ja perheille on parasta aloittaa kävelyreiteillä – ne ovat hyvin merkittyjä eivätkä vaadi erityistä valmistautumista.
Puisto perustettiin virallisesti 7. heinäkuuta 2000. Kiinnostus alueen suojeluun heräsi jo vuonna 1988, kun WWF sisällytti Kyuren vuoret suojelun painopistealueisiin. 1990-luvulla kuparikaivostoiminta, louhintatyöt ja metsien raivaaminen maatalousmaaksi aiheuttivat alueelle vakavaa vahinkoa. Vuosina 1998–2000 Turkin metsätalousministeriö toteutti UNDP:n ja YK:n FAO:n tuella kansallispuistojen hallinnointihankkeen, jonka tuloksena perustettiin Küre Dağları Millî Parkı.
Pınarbaşın kylässä toimii vuonna 2001 avattu ekomatkailukeskus: sieltä voi palkata koulutetun paikallisen oppaan, hankkia reittikarttoja ja vuokrata varusteita. Puiston ympärillä sijaitsee kylissä perheomisteisia majataloja (pansionaatteja) – tämä on perinteinen mustanmeren ekomatkailun muoto, jossa tarjotaan kotiruokaa. Amasran kaupunki hotelleineen ja satamineen on kätevä tukikohta päiväretkille puistoon.
Tarkat ja ajantasaiset tiedot pääsymaksuista voivat muuttua – suosittelemme tarkistamaan ne Turkin metsätalousministeriön virallisilta verkkosivuilta tai Pınarbaşı Ecotourism Centeristä ennen vierailua. Tietyistä reiteistä ja aktiviteeteista (kanoottiretket, Ylgari-luolan vierailu) peritään lisämaksu, joka maksetaan sertifioiduille oppaille.
Paras aika on toukokuusta lokakuuhun. Toukokuussa vuoristoniityt kukkivat ja joet ovat virtaavimmillaan. Kesä-elokuu sopivat vaelluksille: sää on miellyttävä ja reitit ovat kulkukelpoisia. Syys-lokakuu on ruskan aikaa, yksi Mustanmeren alueen kauneimmista kausista. Talvella osa teistä suljetaan lumen takia, ja jotkut reitit muuttuvat kulkukelvottomiksi.
Puisto sopii hyvin yhteen vierailun kanssa Amasrassa – Mustanmeren rannalla sijaitsevassa pikkukaupungissa, jossa on historiallinen linnoitus ja uimarantoja. Myös İnebolu sijaitsee lähellä. Istanbulista Kastamonuun (lähin suuri kaupunki) on noin 4 tunnin bussimatka tai 1–1,5 tunnin lentomatka KFS-lentokentälle. Puiston sisällyttäminen Mustanmeren rannikon reitille mahdollistaa luonnon, historian ja merimaisemien nauttimisen yhdellä matkalla.
Käyttöopas — Küre-vuorten kansallispuisto: Mustanmeren rannikon metsät ja kanjonit Küre-vuorten kansallispuisto: Mustanmeren rannikon metsät ja kanjonit -käyttöopas, jossa kuvataan laitteen tärkeimmät toiminnot, ominaisuudet ja käyttöperiaatteet.
Päätä matkan tyyppi etukäteen. Jos etusijalla ovat vaellus ja ekomatkailu, mukavin vaihtoehto on majoittua Pınarbaşın kylään: siellä sijaitsee ekomatkailukeskus, josta löytyy oppaita ja varusteita. Jos haluat yhdistää puiston meren ja kaupunkielämän, valitse Amasra – viehättävä Mustanmeren kaupunki, jossa on hotelleja ja josta on kätevä tehdä päiväretkiä puistoon. Kastamonusta puiston portille Pınarbaşissa on noin 50 km.
Useimpiin aktiviteetteihin – kanjoningiin, Ylgari-luolan vierailuun ja vaativiin vaellusreitteihin – tarvitaan opas. Ota hyvissä ajoin yhteyttä Pınarbaşı Ecotourism Centeriin tai Kastamonun matkatoimistoihin, etenkin sesonkiaikana (kesäkuu–elokuu). Tarkista oppaalta reitin kesto, tarvittava varustus, fyysinen kunto ja puiston ajankohtaiset olosuhteet. Opas auttaa myös varusteiden vuokraamisessa paikan päällä.
Vaellusreiteillä tarvitaan ehdottomasti pohjalliset vaelluskengät: metsissä ja kanjoneissa on kosteaa ympäri vuoden. Ota mukaan sadetakki tai vedenpitävä takki sääennusteesta riippumatta. Kanjonikiipeilyyn ja luolaseikkailuun tarvitaan erityisvarusteita, joita voi vuokrata Pınarbaşista. Puhelinyhteydet laaksoissa ovat epävarmat, joten lataa ehdottomasti alueen offline-kartta (esimerkiksi Maps.me tai OsmAnd) ennen vuorille lähtöä.
Istanbulista on parasta lentää Kastamonun lentokentälle (KFS) – lento kestää noin 1–1,5 tuntia – ja vuokrata sieltä auto. Bussimatka Istanbulista Kastamonuun kestää noin 4 tuntia ja Bartınıin noin 4,5 tuntia. Tärkeää: Kastamonusta puistoon ei kulje säännöllistä joukkoliikennettä. Ilman omaa tai vuokra-autoa tarvitset paikallisen matkatoimiston järjestämän retken – tämä on kätevä vaihtoehto, jos et aio tehdä omatoimisia retkiä.
Saapuessasi Pınarbaşıin, käy ekomatkailukeskuksessa: sieltä saat ajantasaiset kartat, ohjeet puiston käyttäytymissäännöistä ja vahvistuksen opasvarauksestasi. Tarkista sääennusteet lähimmille päiville – tämä on erityisen tärkeää kanjonikiipeilyä ja korkealla kulkevia reittejä varten. Jos suunnittelet useita aktiviteetteja, sovi oppaan kanssa niiden tärkeysjärjestys – jotkut reitit on parempi kulkea aamupäivällä.
Seuratkaa merkittyjä polkuja ja oppaan ohjeita. Älkää poistuko polulta kanjoneissa – seinämät voivat olla epävakaat. Pysy ryhmän mukana Ylgariinin luolassa ja älä kosketa tippukivipylväitä. Jos kohtaat karhun tai muun suuren eläimen, pysy rauhallisena ja noudata oppaan ohjeita. Vie roskat mukanasi – puistossa on tiukat ympäristösäännöt. Pidä puhelimesi offline-navigointitilassa.
Jos aiot viettää puiston alueella muutaman päivän, harkitse perheomisteisia majataloja puiston ympärillä sijaitsevissa kylissä – tämä on perinteinen mustanmeren ekomatkailun muoto, jossa tarjolla on kotiruokaa ja isäntäperhe, joka tuntee alueen hyvin. Puiston jälkeen voit poiketa Amasraan: historiallinen keskusta, linnoitus ja Mustanmeren rannat täydentävät luontoretkeä kaupunkielämyksillä. Reitti Mustanmeren alueella yhdistää saumattomasti Küre Dağları Millî Parkın Kastamonun ja Amasran välillä.